How was my week no. 5

Koulujen lomat on nyt vihdoin ohi eli tällä viikolla mulla ei oo enää niin hulluja tuntimääriä. Tänään tosiaan vietän vapaapäivää ilman sen suurempia suunnitelmia, niin ajattelin kirjoittaa postauksen viime viikon kohokohdista. Tein siis taas lähes 50 tuntia töitä, minkä kyllä huomaa väsymyksen määrässä.

Maanantai 8.10. 

Poikkeuksellisesti olin töissä maanantain (mulla on siis yleensä maanantait vapaat) ja ei silloin oikeastaan tehty mitään ihmeellistä lasten kanssa. Aamulla he katsoivat telkkaria ja jossain vaiheessa päätin, että lähdetään puistoon, kun kerta aurinko paistoi. Ajoimme Sydney Parkiin, joka oli aika iso puisto syrjässä keskustasta. Voisin mennä sinne joskus lenkille, oli sen verran kivannäköinen paikka. Takaisin tullessa eksyimme pariin kertaan, kun puiston parkkipaikalta ei saanut kääntyä oikeaan suuntaan ja yhtäkkiä päädyimme umpikujaan. Noh, kotikadulla sain tehtyä hienoimman taskuparkin, jonka ikinä olen tehnyt ja se kyllä pelasti fiiliksen :D

Tiistai 9.10.

Tiistaina aamulla lapsille tuli iso riita ja sitä puidessa menikin pari tuntia. Lopulta sain lapset sopuun ja lähdimme rullaluistelemaan Carriageworksille, joka on sellainen taidekeskus tässä alueella. Oli ihan kivaa, kun kerrankin paistoi aurinko ja oli lämmin ilma. Illalla taas alkoi sataa vettä, pitkästä aikaa... Hostäiti oli tiistai-iltanan tunnin myöhässä ja tyttö heitti vahingossa ruokansa lattialle, eli ei mennyt ihan putkeen. Mun allergiaoireetkin alkoi pahentua tiistaina, vaihdoin toiseen lääkkeeseen sunnuntaina ja selkeästikään se ei oikein toiminut tarpeeksi hyvin.

Keskiviikko 10.10.

Keskiviikkona tytöllä oli balettitreenit, eli mun piti lähteä taas ajelemaan autolla. Satoi kaatamalla vettä ja kuulimme ukkosenkin jyrisevän vähän matkan päässä. Sain vietyä tytön treeneihin ihan ongelmitta, mutta kun olimme tulossa takaisin kotiin, parkkipaikkoja ei näkynyt missään. Jätin tytön kotiovelle ja ajelin pari kertaa korttelin ympäri, mutta paikkoja ei vieläkään ilmestynyt. 

Päätiin siis yrittää ajaa toisen korttelin ympäri, koska ison tien vieressä oli yksi parkkipaikka. Kun pääsin isolle kadulle, en saanutkaan kääntyä kohti parkkipaikkaa, vaan jouduin jatkaa suoraan tosi pitkäksi ajaksi... Lopulta päädyin umpikujaan jollekin sivukadulle, enkä tiennyt yhtään miten pääsisin takaisin kotikadulle. Onneksi Google maps auttoi minut muutaman eksymisen jälkeen takaisin kotikadulle, jolle oli ilmestynyt yksi parkkipaikka. Oli kyllä aika kamala kokemus eksyä Sydneyn liikenteeseen yksin vieraalla autolla.

Keskiviikon kohokohta oli, kun meidän ruokatilaus saapui. Kaapit olivat ammottaneet tyhjillään jo monta päivää, joten viisi laatikollista ruokaostoksia sai meidät ja koirat tosi iloisiksi. Perheellä ei tosin ole erityisruokavaliot oikein hallussa koska he puhuivat tilausta tehdessä ostavansa gluteenitonta jäätelöä, mutta pakkauksessa kyllä luki dairy free eli maidoton. Multakin on useasti kysytty, että pitääkö olla gluteeniton vaihtoehto, vaikka missään kohtaa en ole keliakiasta puhunut. Veganismista vain.

Ilallla hostäiti oli taas myöhässä, koska hänellä oli tosi vaikea viikko töissä. Kävin ostamassa parempaa allergialääkettä ja timtameja palkkioksi pitkästä työpäivästä. Täytyy kyllä jossain kohtaa rajottaa näitä pikkuostoksia :D

Torstai 11.10.

Torstaina tytöllä oli taas balettia, mutta tänään tunti oli pidempi. Meillä oli siis pojan kanssa aikaa leipoa pannaria lounaaksi. Pannukakusta tuli ihan hyvää, mutta kyllä mummulassa on parempaa saanut. Tein tämän siis ihan normiohjeella, en vegaanisella ohjeella. Poika tykkäsi ja toivoi, että tehdään joskus lisääkin!

Baletin jälkeen vein tytön yökyläilemään parinsadan metrin päähän jollekin kaverille. Vietimme siis pojan kanssa illan kahdestaan, ja oli kyllä ihanaa, kun koko ajan ei tarvinnut erotella tappelevia kakaroita toisistaan. Illalla hostäiti oli kerrankin ajoissa, hän oli kotona jo kuuden aikaan. Lähdin siis urheasti lenkille vesisateeseen, mutta lopulta päädyin kauppaan ostamaan jäätelöä, hups.

Ihana sateinen ilma

Juttelin parin suomikaverin kanssa heidän alustavista yo-tuloksistaan ja yhtäkkiä tuli kamala ikävä lukiota ja opiskelua. Kai pohjimmaisena syynä ikävälle on rutiinit, mutta toisaalta olen kyllä aina tykännyt opiskelusta. Onneksi saan sitten alkaa heti lukemaan pääsykokeisiin, kun palaan Suomeen. (ja tää oli nyt sarkastisesti sanottu, tiiän että joku siellä luulee toisin)

Perjantai 12.10.

Perjantai taisi olla mun viikon kiireisin päivä. Menimme Veran kanssa hakemaan Medicare kortteja, ja vahingossa menimme ensin väärään paikkaan ja jouduimme kävelemään sateessa oikeaan paikkaan. Itse kortin hakemisessa ei kestänyt niin kauaa kuin pelkäsin. Kortti tulee postissa 14 päivän kuluessa, ja kuulemma sitä ennen ei kannata tulla kipeäksi :D Onneksi mulla on myös vakuutus.

Korttihaun jälkeen menimme Bondi Junctionille shoppailemaan. En löytänyt mitään erityistä, yhdet ihan kivat korvikset kylläkin. Kävimme syömässä ja alkokaupassa iltaa varten, ja sitten tulimmekin jo tänne meille laittautumaan. Kuuden maissa menimme Bar Reggio nimiseen ravintolaan syömään muiden suomalaisten kanssa. Ruoka oli hyvää ja yllättäen olin osannut valita hyvän viininkin. Täällä siis saa viedä ravintolaan omat juomat, mutta siitä pitää maksaa 3 dollarin avausmaksu per henkilö. Tästä käytännöstä tykkään, miksei Suomessakin tehdä näin?

Ravintolasta jatkoimme Night noodle marketeille ja siellä olevalle donitsikojulle, josta sai siis myös vegaanisia donitseja ja browniejäätelöannoksen. Itse otin jäätelöannoksen, mutta se ei kyllä ollut ihan niin hyvää kuin miltä näytti. Aion silti vielä ehdottomasti käydä saman firman kahvilassa Balmainissa joskus, kun on aikaa. 

Menimme viettämään iltaa Cargoon, joka oli selkeästi vanhempien ihmisten suosiossa oleva baari. Meillä oli silti ihan hauskaa!

Lauantai 13.10. 

Aamulla nukuin yhteentoista asti, mikä on mun ennätys täällä, jos siis jetlag päiviä ei lasketa. Katsoimme Veran kanssa edellisen sunnuntain Tanssii tähtien kanssa -jakson, ja illalla vahdin lapsia. Perheen entinen aupair Lottie ja hänen poikaystävänsä Mike olivat saapuneet perjantaina Balin matkaltaan, ja olivat siis yötä meillä tämän viikonlopun. He katselivat telkkaria lasten kanssa suurimman osan lauantaista ja itse sain katsella Uuden päivän uusia jaksoja kaikessa rauhassa. Illalla pelasimme Cluedoa monta erää lasten kanssa, minkä jälkeen sain heidät sänkyyn ilman suurempia ongelmia. Pojalle annoin lääkkeet, ja sekin onnistui odotuksiani paremmin.

Hostäiti oli ostanut mulle ruisleipää <3

Menin nukkumaan joskus puolen yön jälkeen, kun olin ensin tarkistanut lasten olevan unessa. Ensimmäinen ilta näin, että lapset olivat vain minun vastuulla, oli sujunut yllättävän hyvin. Voin siis jatkossakin "ilomielin" ottaa näitä myöhempiä työtunteja. Eihän se siis kovin hauskaa ollut olla töissä lauantai-iltana. 

Sunnuntai 14.10.

Aamulla minulla ei vielä ollut mitään suunnitelmia tälle päivälle, ja yritinkin tuloksetta keksiä tekemistä. Lopulta päätin lähteä taidemuseoon saksalaisen aupairin ja hänen kavereidensa kanssa. Meillä oli oikeastaan tosi kivaa, ja oli hauskaa viettää aikaa muidenkin kuin suomalaisten kavereiden kanssa. Kävimme myös The Rocks marketissa, jonne menen varmaan uudelleenkin vielä, mutta käteisen kera. 

Illalla menimme dinnerille Geordin, lasten ja Lottien ja Miken kanssa. Söin falafelburgerin ja ranskikset, ja olin tosiaan niin nälkäinen, etten edes muistanut ottaa kuvaa. Pelasimme Unoa, joimme siideriä ja kuuntelimme musiikkia loppuillan. Lottiella ja Mikella oli paljon kerrottavaa Balin matkasta ja paljon suunniteltavaa heidän Euroopan matkaansa varten. 

Viikonloppuna sään pitäisi vihdoin muuttua paremmaksi, ja suunnitelmissa on mennä rannalle lauantaina. Nyt mun täytyy alkaa valmistautua tän päivän balettituntia varten.

~ Hilda