Port Stephens
Varasimme lauantaiaamulle hiekkasurffauksen, joka oli tosi kivaa ja tosi halpaa. Maksoimme vain 25 dollaria ja dyyneillä olisi siis saanut olla vaikka koko päivän. Oli tosi tosi kuuma, joten mäenlasku oli aika rankkaa. Tai siis alas laskeminen oli helppoa, mutta kuumassa hiekassa ei ollut kovin miellyttävä kiivetä dyyniä ylös.
Hiekkasurffaus oli siis hauskaa, mutta sellainen once in a lifetime -kokemus. Mua alkoi kuumuuden takia ihan pyörryttää.
Dyyneiltä menimme vielä rannalle, koska oli pakko päästä pesemään hiekat pois. Ranta, jolla olimme, on New South Walesin pisin ranta, 32km. Vesi oli jäätävän kylmää, mutta puudutti sopivasti palaneita jalkapohjia. Rannalla järjestetään myös kameliratsastusta, mikä ei mun mielestä sovi ollenkaan Australiaan.
Seuraavaksi menimme Box Beachille, jonne kävellessä hiekka oli niin kuumaa, että mun oli pakko laittaa sukat flipfloppeihin. Maisemat olivat upeat ja kaukaisuudessa kuulimme ukkosenjyrinää.
Kävimme myös jollain toisella rannalla, jonka nimeä en muista.
Illalla lähdimme koalabongailemaan Hawks Nestissä, mutta ei nähty yhtäkään. Pelikaaneja nähtiin ja samaisesta paikasta seuraavana päivänä myös delfiinejä!
Illalla puhkesi kova ukkosmyrsky, olimme onneksi autolla käymässä yksillä Hawks Nestin keskustassa.
Sunnuntaina vietimme aamupäivän Veran isovanhemmilla katsellen Pikkuleijonien finaalipeliä. Suomi voitti, mahtavaa! Myöhemmin kävimme Hawks Nestissä rannalla, mutta ei ollut oikein rantasää, niin otimme vain parit kuvat ja lähdimme ajamaan kohti Sydneytä.
Pysähdyimme matkalla Newcastlessa, joka on hiilitehdaskaupunki. Mulle tuli kaupungista vähän scifi-vibat, mikä saattoi osin johtua kaupungin yllä leijailevasta sumusta. Kävelimme majakalle (ei ollut mikään hieno majakka) ja näimme kaukana metsäpalon.
Mun mielestä meillä oli tosi hauska viikonloppu, ja valitettavasti mun piti sanoa hyvästit osalle kavereista. Ikävä on kova mutta Suomessa nähdään :)
Nyt olen Cairnsissa mun särkkäkaverin Ilonan kanssa ja lähdetään tiistaina rannikkoa etelään. Seuraavana kohteena meillä on Magnetic Island, jolta odotan rentoutumista ja hyvää säätä. Täällä on nimittäin satanut aika paljon, mutta lämmin on! En ole ennen ollut näin tropiikissa, ja kosteaan ilmaan on ollut vaikea tottua.
Mun viimeinen työviikko sujui ihan hyvin, kävimme lasten kanssa altaalla, syömässä ja potkulautailemassa. Perhe vei mut illalliselle keskiviikkona, ja silloin tajusin, että tulee kyllä tosi kova ikävä. Torstaina mentiin Veran kanssa viimeistä kertaa Sydneyn yöelämään Ivyyn, joka on iso yöklubi ihan keskustassa. Perjantain vietin lasten kanssa telkkaria katsoen ja siivoillen, mun piti tyhjentää mun huone seuraavaa aupairia varten.
Kolmen viikon päästä olen Suomessa. Hullua.
~ Hilda




















Comments
Post a Comment